|
|
|
|
|
|
|
Katja Hannulan taiteessa hevonen on osa häntä itseään – hänelle kaikki inhimillinen on mahdollista kuvata hevoshahmon kautta. Taidokkaan maalarin lisäksi häntä arvostetaan myös hänen kyvystään maalata teoksiinsa inhimillisesti koskettavia tunteita. Tässä näyttelyssä hän kuvaa rakkauteen liittyviä tunteitaan ja rakkauden eri ilmenemismuotoja hienoina maalauksina.
Hän sanookin, että inhimilliseen elämään kuuluu myös kokemus rakkauden puutteesta – niin yksilöllisesti kuin yhteiskunnallisesti. Eri muodoissaan ilmenevän ihmisten välisen rakkauden rinnalla elämään kuuluu myös universaaleja rakkauden muotoja, jotka voimme kokea rakkautena esim. eläimiin – tai laajemmin rakkautena luontoon. Eläimet toimivat pettämättöminä peileinä omalle sisäiselle minuudellemme – opettaen ja kasvattaen itsetuntemustamme. Puhdas ja vilpitön ja sanaton rakkaus koskettaa.
|
|
|
Hannula kertoo näyttelystään näin:”Rakkaus….hevoset. Hevosen hahmo on minulle väylä kuvata tunteitani. Tässä vaiheessa elämää rakkaus tuntuu erityisen ajankohtaiselta ja mieltä kiehtovalta aiheelta. Elämäni aikana olen saanut vastaanottaa ja antaa paljon rakkautta eri muodoissaan ja kuten elämään kuuluu, nähdä myös rakkauden puutetta, yksilöllistä kuin yhteiskunnallistakin. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
