KIRSI TERVO
12.3.-31.3.2019


VÄRIPOLKUJA

”Vain maalaaminen on tärkeää”
lukee työhuoneeni seinälle kiinnitetyssä paperissa. Uteliaisuus, rohkeus ahkeruus ja ilo ovat oppaina pyrkimyksissäni kehittyä maalarina. Maali ja väri ovat loputtoman kiinnostukseni kohde. Ne vievät minut loputtomille, muuttuvien näkökulmien poluille. Vain se mitä en tiedä on kiinnostavaa.
Tavoitteenani on työskennellä kunnes ajatus on tyytyväinen ja tuloksena on monen katsomiskerran kestavä, monen katsomiskerran vaativa teos.

-Mitä teet?
- Maalaan näillä akryyleillä.
- Ai.
- Vain maalaaminen on tärkeintä.
- Ok. Niin, mutta mitä aiheita, mitä ne esittää?
- Väri, maali on mun aiheena. Eikä se oo mulle pelkästää optinen vaan myös fyysinen väline. Se on materiaali, jonka työstäminen houkuttaa mua loputtomasti. Oon utelias ja haluan löytää   sellaista mitä en vielä tiedä.
- Etkö sitten halua maalauksillasi sanoa mitään?
- Haluan. Sanonkin. Tai oikeastaan minun tehtävänä on vaan maalata kunnes
  kunnes käteni jäljet maalauspohjalla heräävät eloon ja alkavat kertoa omaa tarinaansa.   Maalaus on minusta hieno formaatti tuntemuksille, joille en löydä sanoja ja joita ei sellaisenaan muuten olisi olemassa.

- Mutta mitä sitten ajattelet kun maalaat? 
- Maalaaminen on minulle ehdottomasti sellaista sanatonta vuoropuhelua värin kanssa.
 Juttelen vähän kaikesta. Se on sellaista henkilökohtaisen elämän tajunnanvirtaa, pohdintoja taidehistoriasta ja kaikesta tiedosta mitä olen kuvantekemisestä vuosien varrella kerännyt.

- Mikä sua inspiroi?
- Väri inspiroi. Yritän aina nähdä ja suhtautua väriin epäitsekkäästi, ilman oman aikaisemman 
 tunnemaailman painolastia. Annan maalin puhua ensin. Se on minusta paras keino etsiä.Opettelen tätä koko ajan. Kyllä, maalaaminen on minulle matka ja perille pääsy saa olla mahdollisimman kaukana.
- Ajatteletko koskaan, että tuo on aika itsekästä?
- En. Kyse on kuitenkin kommunikaatiosta. Huutelen täällä marginaalissa, jotenkin oon suostunut hyväksymään se. Uskon, että kaikessa omalaatuisuudessammekin olemme universaaleja, samanlaisia. En ole yksin. Tottakai ajattelen, että jossain vaiheessa siellä on joku toinen katsomassa tekemisiäni ja huomaa, ettei ole yksin tuntemuksiensa kanssa. Jospa taide voisi katsomisen ilon lisäksi tuoda jonkinlaista positiivista lohtua ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
- Mikä on sun lempi väri?
- Tykkään punaisesta. Oikeasti, kamala kysymys.
  Kaikki värit on. Jokaisella värillä on ominaisuus vaikuttaa ja tehdä toisesta väristä tarkeä ja merkityksellinen. Se on minusta erityisen kiinnostavaa.