9.6. - 11.7.2023
|
|
Auran Gallerian Summer Fair kesänäyttely Playlist I tutkii nykytaiteen muotokuvallisuutta ja esittävyyttä tässä ajassa. Näyttelyn viiden taiteilijan teoksista voi löytää värikkyyttä, tulkintoja ympäristöstä ja viittauksia taidehistoriaan.
Teosten teema vie kesämatkalle luonnon kasvillisuuden ja eläimistön monimuotoiseen kokonaisuuteen, jossa todellisuus koettelee katsojan rajoja.
Auran Gallerian yhdeksäs Summer Fair kesänäyttely nähdään kaksiosaisena, Playlist I ja Playlist II. Ensimmäinen osa sisältää teoksia nykytaiteen kotimaiselta kentältä maalauksen ja vesivärin muodossa. Näyttelyn teokset ovat pääosin taiteilijoiden uutta tuotantoa.
|
|
|
|
|
Markku Laakson
(s. 1970) maalaukset ottavat taidehistorian ja nykytaiteen muotokuvan haltuun taidokkaasti. Muotokuvalliset modernit trenssitytöt ovat istutettu yllätyksellisesti savanniaiheiseen maisemaan ja Caravaggion-kangas teoksissa Pariisiin, Roomaan tai Firenzeen tehdyistä matkoista muistuttava renessanssin sekundäärinen kangas on tunkenut kuvan eteen, peittäen alleen klassisia aiheita tai muistoja elämästä.
(s. 1970) maalaukset ottavat taidehistorian ja nykytaiteen muotokuvan haltuun taidokkaasti. Muotokuvalliset modernit trenssitytöt ovat istutettu yllätyksellisesti savanniaiheiseen maisemaan ja Caravaggion-kangas teoksissa Pariisiin, Roomaan tai Firenzeen tehdyistä matkoista muistuttava renessanssin sekundäärinen kangas on tunkenut kuvan eteen, peittäen alleen klassisia aiheita tai muistoja elämästä.
|
|
Kati Immosen
(s. 1971) vesivärimaalaukset ovat visuaalisesti iloittelevia. Olen kotoisin Jyväskylästä ja keskisuomalaisena järvet ovat minulle tutumpia kuin meri. Mereen, suuriin saaripersooniin ja Itämeren mahtaviin silokallioihin tutustuin kunnolla vasta vietettyäni aikaa Kökarin taiteilijaresidenssissä 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 2010 ostimme purjeveneen ja opettelimme mieheni kanssa purjehtimaan. Halusin palata syksyllä kaupungissa tapahtumarikkaisiin merikesiin ja maalasin kesämuistoja ja merikokemuksia pullojen sisään. Innoittajani toimivat entisaikojen merimiehien puhdetyöt, lasipullojen sisään rakennetut pienoislaivat. Aloitin maalaamalla pullojen sisään Itämeren uhanalaisia eläimiä, vähitellen siirryin muistelemaan Saaristomeren parhaita uimapaikkoja. Maalasin merta myös suurempaan kokoon, pohjan kasveja, veden virtausta ja valon välkettä tummuuden keskellä.
(s. 1971) vesivärimaalaukset ovat visuaalisesti iloittelevia. Olen kotoisin Jyväskylästä ja keskisuomalaisena järvet ovat minulle tutumpia kuin meri. Mereen, suuriin saaripersooniin ja Itämeren mahtaviin silokallioihin tutustuin kunnolla vasta vietettyäni aikaa Kökarin taiteilijaresidenssissä 2000-luvun alkupuolella. Vuonna 2010 ostimme purjeveneen ja opettelimme mieheni kanssa purjehtimaan. Halusin palata syksyllä kaupungissa tapahtumarikkaisiin merikesiin ja maalasin kesämuistoja ja merikokemuksia pullojen sisään. Innoittajani toimivat entisaikojen merimiehien puhdetyöt, lasipullojen sisään rakennetut pienoislaivat. Aloitin maalaamalla pullojen sisään Itämeren uhanalaisia eläimiä, vähitellen siirryin muistelemaan Saaristomeren parhaita uimapaikkoja. Maalasin merta myös suurempaan kokoon, pohjan kasveja, veden virtausta ja valon välkettä tummuuden keskellä.
|
|
|
|
Elina Ruohosen
(s. 1970) teokset kääntävät maalaustekniikan toisinpäin. Maalauksissa vilahtelevat sulavat jäätiköt ja viidakot siirtymäajan symboleina. Villieläimet esiintyvät teoksissa tuoden esiin eettisten valintojen näkökulmaa. Maalaukset on tehty öljyvärillä läpinäkyvälle akryylilevylle.
(s. 1970) teokset kääntävät maalaustekniikan toisinpäin. Maalauksissa vilahtelevat sulavat jäätiköt ja viidakot siirtymäajan symboleina. Villieläimet esiintyvät teoksissa tuoden esiin eettisten valintojen näkökulmaa. Maalaukset on tehty öljyvärillä läpinäkyvälle akryylilevylle.
|
|
|
|
|
Samuli Heimosen
(s. 1975) maalaukset ovat muotokuvallisia teoksia sudesta. Vaikka teokset eivät kerro eläinten maailmasta, Heimonen on halunnut käyttää eläimen hahmoa metaforana ihmisen toiveille, tavoitteille tai peloille. "Eläin tuntuu minusta kiteyttävän hienosti jotain peri-inhimillistä. Eläin tai luonto on peili, jota vasten on kiinnostavaa tutkia ihmistä".
(s. 1975) maalaukset ovat muotokuvallisia teoksia sudesta. Vaikka teokset eivät kerro eläinten maailmasta, Heimonen on halunnut käyttää eläimen hahmoa metaforana ihmisen toiveille, tavoitteille tai peloille. "Eläin tuntuu minusta kiteyttävän hienosti jotain peri-inhimillistä. Eläin tai luonto on peili, jota vasten on kiinnostavaa tutkia ihmistä".
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Annika Dahlstenin
(s. 1975) grafiikat keskittävät huomion värikkääseen kukkaloistoon. Teosten avulla pääsee hyvin lähelle makrokuvauksen tulkintaa grafiikan menetelmin. Majesteettiset kukka-aiheet vievät kesäkukkien, huonekasvien ja trooppisten kasvien maailmaan.
(s. 1975) grafiikat keskittävät huomion värikkääseen kukkaloistoon. Teosten avulla pääsee hyvin lähelle makrokuvauksen tulkintaa grafiikan menetelmin. Majesteettiset kukka-aiheet vievät kesäkukkien, huonekasvien ja trooppisten kasvien maailmaan.
|
|
|
|
|
