VEIKKO NUUTINEN
VEISTOKSIA
50 vuoden taiteilijauran juhlanäyttely NÄYTTELYÄ ON TUKENUT
GRETA JA ALFRED RUNEBERGS STIFTELSE
|
|
|
|
|
|
|
"Ikuisuusasiat aina mielessä”
Abstraktia taidetta ei ole. Jokainen abstrakti veistos – sellainen joita kuvanveistäjä Veikko Nuutinen on jo 50 vuotta muovannut – esittää jotain. Abstraktista taiteesta on sanottu, että se on taidetta, joka ei jäljittele todellisuutta. Luulenpa, että Nuutinen on asiasta eri mieltä. Hän voisi vaikka siteerata Platonia: ”Sellainen mielikuva minulla siis on, että ajatuksella tavoitettavassa maailmassa on viimeisenä ja vain vaivoin nähtävissä hyvä idea.” Yksittäisten objektien sijaan Nuutisen voisi katsoa platonilaisittain etsivän niiden takana olevien ideoiden maailmaa, joka on tietyllä tavalla todempi kuin niiden satunnaiset ilmentymät.
|
|
|
|
Jokainen Nuutisen veistos siis esittää joitain aspekteja todellisuudesta. Muodon tavoittelu on hänelle ”dynaamisuuden, jäntevyyden, plastisuuden, rytmin ja kauneuden tavoittelua”. Se kaikki on nähtävissä luonnossa sekä myös luonnon ja kulttuurin vuoropuhelussa – jos vain haluaa nähdä. Luonto on edelleenkin Nuutisen suurimpia innoittajia. Hänen veistoksensa saavat aina alkunsa luonnoslehtiön sivuilta. Toisinaan ”välähdys muodosta” voi tulla unessakin, mutta useimmiten ideat saavat alkunsa matkoilla. Hän on esimerkiksi jo kymmenen vuoden ajan viettänyt lomiaan etelässä. Huoneen parvekkeella luonnoslehtiöön tallentuu eteläisen valon tuoma vaikeasti määriteltävissä oleva tunnelmien, tuntemusten ja havaintojen tiivistymä – oikeastaan se sama, jota maalarimmekin ovat Välimeren leveysasteilta jo yli sata vuotta etsineet. Lähtökohtana on aina havainto, mutta ei pelkästään se, mitä ympärillä näkyy vaan jotain enemmän: moniaistinen maailmassa olemisen havainto. |
|
|
|
Ranskalaisen filosofi Maurice Merleau-Pontyn mukaan tietoisuus on ennen kaikkea havaitsemista, ja siten käsittämistä, merkityksellisyyttä ja tietoa on ajateltava aina havainnosta lähtien. Ehkä Nuutisen varsinaisena aiheena onkin ihmiselämä ja havainnon kautta syntyvä ihmisen tietoisuus, se kaikkein suurin arvoitus. |
|
|
|
|
|
